Kaksisuuntainen mielialahäiriö osa 1 – Minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntainen mielialahäiriö, bipolaarinen, maanis-depressiivisyys, rakkaalla lapsella monta nimeä. Suomessa noin 1% aikuisista sairastaa tätä mielenterveysongelmaa ja minä olen yksi niistä. Vaikka mielenterveysongelmat on tullut paljon enemmän esille viimevuosien aikana, on ne vieläkin monelle musta vaate, varsinkin vanhemmalle ikäpolvelle. Asiasta ei tiedetä tarpeeksi, monesti mielenterveysongelmat ei näy ulospäin, siksi niistä puhuminen onkin vaikeaa. Päänsisäinen sota minkä kanssa taistelee kokoajan, jota muut ei näe eikä tiedä sitä.

Toivon ettei kenenkään tarvitse olla näiden asioiden kanssa yksin, siksi haluan puhua oman tarinani. Diagnoosin saatuani en ikimaailmassa olisi pystynyt puhumaan sairaudesta julkisesti mutta ajan mittaa, olen tajunnut sen olevan yksi vikani ja sitä en pois saa. Haluan antaa vertaistukea sairastaville, sitä epäileville ja läheisille. Ei kaksisuuntainen ole kuolemaksi, sen kanssa pystyy elämään.

Minun kaksisuuntainen mielialahäiriöni

Minulla on kakkostyypin bipolaarinen. Ei pahempi versio tästä sairaudesta mutta hankaloittanut elämääni paljon. Olin sairastanut kaksisuuntaista 12 vuotta tietämättäni. Kakkostyypin bipolaarinen on vaikeampi huomata, koska sairastava henkilö hakeutuu hoitoon yleensä masennus kausina, näin myös itselläni kävi.

Kaksisuuntaisessa ihminen ei hallitse tunnetilojaan samalla tavalla kuin normaalit ihmiset. Välillä on kausia kun tulee masennus ja välillä taas kausia kun tulee mania. Mania ilmenee ylisosiaalisena puheena, vähentyneillä yöunilla, vilkastuneena ajatuksenjuoksuna ja fyysisen voiman parantumisella. Kun taas masennus alakuloisuutena, voimattomuuden tunteena, ahdistuksena, itsetuhoisina ajatuksina ja vältellen sosiaalisia tilanteita.

Vaikka sairastin tietämättäni kaksisuuntaista tiesin kokoajan, että minussa ei ole kaikki hyvin. Tuntui välillä etten ole tältä planeetalta ja odotin, koska joku tulisi hakemaan minut pois ja veisi omanlaisteni luokse. Ajattelin minussa olevan jotain vikaa, mitä muut ei ymmärrä. Keksin itselleni kaiken näköisiä omia teorioita miksi mieleni heittelee niin voimakkaasti. Naisen kuukautiskiertoon, että hormonit heittelee. Väsymys haluttomuus tehdä mitään ajattelin vitamiinin puutosta.

Oli kausia kun minun oli todella vaikea mennä töihin olin useasti näinä aikoina sairaslomalla. En kyllä oikean syyn takia vaan keksin kaiken näköisiä vaivoja, ettei tarvinnut mennä töihin. Välillä taas olin niin innokas menemään töihin, että heräsin kaksi tuntia aikaisemmin, milloin työni alkoivat. Työni alkoi kuudelta aamulla, monikaan ihminen ei herää kolmen aikaa yöllä neljän tunnin yö unilla innokkaana työ aamuun.

Voit kuvitella jos mieli heittelee näin pahasti, identiteettini oli todella hukassa. En tiennyt olinko fyysisesti vahva vai heikko. Olinko sosiaalinen vai epäsosiaalinen. Olinko voimakas nainen, joka sai kaiken aikaiseksi mitä halusi ja innostunut kaikesta uudesta vai eikö mikään kiinnosta.

Diagnoosin saatuani helpotus ja romahdus

Minä sain diagnoosin 2018 keväänä. Minulla oli 3 kuukauden jatkuva väsymys, nukuin 10-12 tunnin yöunet ja vielä päivällä 2-4 tunnin päiväunet päälle. Oikeastaan kaiken muun ajan nukuin kun en ollut töissä. Ramppasin lääkärissä ties minkä vaivan takia ja valitin väsymystä. Minulla oli myös todella paha olo henkisesti. Lääkärissä käynti tuntui hyvin uuvuttavalta mutta töihin meneminen tuntui vielä pahemmalta. Sain aina ties mihin vaivaan 1-2 päivän sairaslomia. Yhden päivänkin sairasloma tuntui lottovoitolta, minun ei tarvinnut mennä töihin.

Lääkäri käynneillä minulta ei löytynyt mitään oikeaa vaivaa. Labra tuloksissa ei näkynyt mitään viitteitä mistään vakavasta sairaudesta. Olin aika ajoin rampannut lääkärissä samasta syystä, väsymyksestä. Joskus minulle diagnosoitiin burnout ja kerran lievä poskiontelontulehdus, kun muutakaan vikaa ei löytynyt. Kahdentoista vuoden jälkeen lopulta kohdalleni osui oikea lääkäri vaikeiden aikojen jälkeen. Tavallaan helpotus kun kuulin tämän lääkärin sanat: ” Onko sinulla MASENNUS?” Muistan ajatuksen – huh vaivaani löytyi syy mutta samaan aikaa ajatus – Minä vahva ihminen joka on selvinnyt monesta vaikeasta ajasta kunnialla, ei voi olla masennusta.

Asiaa alettiin tutkimaan enemmän ja minulle todettiin kaksisuuntainen. Joka ei helpottanut vaan sai minut romahtamaan täysin. Tämä aika oli sumussa elämistä sängyssä maatessa. Tätä ennen minulla ei ollut sairautta mitä en saisi pois, vaan joutuisin elämään tämän sairauden kanssa koko loppu elämäni. Sain elämäni pisimmän sairasloman ja minulla oli aikaa miettiä asioita. Ensin olin lääke vastainen lopulta hellyin ja onneksi näin. Lääkityksen jälkeen oloni helpottui huomattavasti. Sumuiset verhot avattiin ja näin taas normaalisti. Lääkityksen jälkeen aloin hyväksymään asian aika pian. En ehkä täysin, menihän siihen enemmän aikaa kun kuukausia, ehkä jopa vuosi tai parikin.

Minulla oli onni, lääkkeet mitä minulle annettiin toimi heti, monella menee vuosia lääke kokeilujen kanssa ja pääsin nopeasti psykiatriseen hoitoon. Monet joutuvat odottamaan pitkiäkin aikoja päästäkseen hoitoon. Tietenkin jos bipolaarinen olisi huomattu minulla nuorempana olisin selvinnyt monesta vaikeasta tilanteesta, joka sairauteni on minulle ja muille aiheuttanut. Sinäänsä kaikki nämä vuodet ilman diagnoosia ja lääkkeitä opetti minulle paljon, en osaisi hallita sairautta näin hyvin, jos en olisi kärsinyt siitä niin kauan. Olen hyvin tietoinen masennuksen alkamisesta ja manian tulosta. Helpottaa elämistä kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa, että tunnen itseni.

käy lukemassa myös:

Kaksisuuntainen mielialahäiriö osa 2 – Miltä kaksisuuntainen mielialahäiriö tuntuu

You May Also Like

Leave a Reply